Moni on aikojen saatossa ihmetellyt, miksi minun pitää "kaivaa" asioita niin syvältä. "Sinä pohdit liikaa", "eikö sinulla ole muuta tekemistä", "hankkisit itsellesi elämän", ovat tuttuja kommentteja. Tämä "minäksi kutsuttu asia" on kuitenkin aiheuttanut minulle elämässäni niin paljon tuskaa, että vaihtoehdoikseni ovat muodostuneet joko tutkiskella asoita pohjia myöten tai tuhota tämä "minäksi kutsuttu asia" päättämällä päiväni. Olen valinnut ensimmäisen vaihtoehdon. Sen vuoksi teen kirjoituksissani matkaa syvälle sisimpääni löytääkseni "minäksi kutsutun asian" takaa jotakin, joka voisi tyydyttää sieluni kaipauksen. Olen niin sanottu "totuuden etsijä". Minulla ei ole muita vaihtoehtoja. Tai on, mutta sitä en tahdo tehdä.