Minun kotini on heikkouden maassa, jossa rakkaus hallitsee. Tunnen oloni hyväksi siellä, missä heikkoutta ei piiloteta. Vasta heikkoudessa kohtaamme rakkauden. Rakkaus on läsnä voimakkaimmin siellä, missä heikkous on läsnä voimakkaimmin. Heikkous on läsnä voimakkaimmin vastasyntyneen lapsen tai kuolinvuoteellaan makaavan ihmisen äärellä. Siksi siellä on aina läsnä myös suurin mahdollinen rakkaus. Me tulemme heikkouden maasta, ja sinne me myös palaamme. Siksi voimme kokea suuren pyhyyden sekä syntymän että kuoleman portilla. Ne ovat portteja heikkouden maahan. Ne ovat portteja totuuteen.

Heikkouden läksy on elämänkoulun vaikein oppimistehtävä. Me tahdomme piilottaa heikkoutemme erilaisten "julkisivujen" tai "naamioiden" taakse. Vaatii enemmän rohkeutta olla haavoittuva ja heikko kuin kyyninen, kova tai vahva. Ja koska emme ole kovin rohkeita, valitsemme heikkouden sijaan itsellemme sopivan naamion. Valitsemme itsellemme sopivan, usein hyvin valheellisen identiteetin, jonka taakse kätkeydymme toinen toisiltamme. Meille käy kuin Vero Modan mainoksessa: "Tule meille, saat uudesta minästäsi iloa välittömästi!"

Voimme kätkeytyä heikkoudelta monella, usein hyvin salakavalallakin, tavalla. Narsismi on helppo tunnistaa, mutta kiiltokuvamaisen "julkisivun" taakse piilotettu heikkous on paljon petollisempaa. Itseruskettava voide ja valkaistut hampaat näyttävät ulospäin hyvältä. Yltiöpositiivisuuden takaa paljastuu kuitenkin usein piilotettua häpeää ja huonovointisuutta.

Syvällä sisimmässämme kaipaamme tulla näkyviksi - omana itsenämme. Me tulemme heikkouden maasta, ja sinne me myös palaamme. Emme pääse pakoon tätä totuutta. Se on alati silmiemme edessä, vaikka emme haluaisikaan nähdä sitä. Heikkoudessa me pelkäämme eniten hylätyksi tulemista. Pelkäämme tulla nähdyiksi heikkoina ja avuttomina. Pelkäämme, ettei heikkoudesta löydy ketään, jonka syliin voisimme turvallisesti pudota. Ja kuitenkin vasta heikkoudessa voimme kohdata todellisen rakkauden. Meidän kotimme on heikkouden maassa, jossa rakkaus hallitsee. Sieltä olemme tulleet, ja sinne kerran palaamme.